Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys ilmalämpöpumpun hankinnassa

Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Työkorvaukseksi sanotaan yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle sekä esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle työstä maksettua palkkiota.

Kuka vähennyksen saa

Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten myönnetä esimerkiksi asunto- osakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa teettämistään korjaustöistä.

Kotitalousvähennys puolisoille

Puolisoista täyden vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Vähennys jaetaan puolisoille siten kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä tai osaa siitä ei voi vähentää sitä vaatineen puolison veroista, loppuosa vähennetään toisen puolison veroista.

Vähennykseen oikeuttavat kustannukset

Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle esim. urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 60 %. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Kustannukset, joista ei saa vähennystä

Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa vähennystä.

Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu

Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2009 alkaen 3000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa. Vähennys on henkilökohtainen.

Täyteen vähennykseen oikeuttavien kustannusten määrä

Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä. (5166 x 60 % – 100 on noin 3000 euroa).
Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 5962 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x 5962 + 22 % x 5962 – 100 on noin 3000 euroa).

Täyteen vähennykseen oikeuttavien kustannusten määrä

Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä. (5166 x 60 % – 100 on noin 3000 euroa).
Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 5962 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x 5962 + 22 % x 5962 – 100 on noin 3000 euroa).

Hoiva- ja hoitotyö

Tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä on lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan kotona kuten esimerkiksi heidän syöttäminen, pukeminen, peseminen sekä ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa auttaminen.

Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö

Vähennykseen oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhempien ja appivanhempien sekä näiden puolisoiden käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu. Vuokralainen saa kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön perusteella. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten ulkokunnostus ja pihan kunnostus oikeuttavat vähennykseen. Uudisrakentaminen, jota on myös mm. asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen.
Vähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapitotyötä ei ole kodin koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö. Jos kodin koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä. Vuoden 2009 alusta alkaen voi kuitenkin vähentää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöstä aiheutuneet kustannukset, kuten television, tietokoneen, digilaitteen ja niiden oheislaitteiden kotona tehdyn työn asennus- ja kunnossapitotyöt.

Vähennystä ei saa

Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoita veronalaista toimintaa. Vähennystä ei saa, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten:

• omaishoidon tukea
• lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta)
• työnantajalle maksettavaa palkkatukea
• kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin

Matalapalkkatukea

Vähennystä ei saa myöskään asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta. Vähennystä ei kuitenkaan estä pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnetty avustus.
Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä ei ole arvonlisäverolain 34–36 §:ssä tarkoitettu valvottu terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, esimerkiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemä työ. Kampaajan tai parturin palvelut eivät myöskään oikeuta vähennykseen.
Vähennystä ei saa, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin yksityiselle henkilölle tai yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle. Esimerkiksi kunnalle kotihoidosta maksettu korvaus ei oikeuta vähennykseen.
Vähennykseen ei oikeuta myöskään itse tehty työ eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Vähennysoikeuden selvittäminen

Maksajan on selvitettävä, kuuluuko työn tekevä yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinti tarkistetaan verotoimistosta tai Internetistä osoitteesta www.ytj.fi. Rekisteröinti olisi hyvä tarkistaa jo ennen sopimuksen tekoa, jotta vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä.

Vähennyksen saamiseksi maksajalla on oltava:

• työntekijän henkilö- ja osoitetiedot tai
• yrityksen Y -tunnus ja osoitetiedot
• työn tekemis- ja maksamisajankohdan osoittava lasku tai sen jäljennös

Yrityksen tai yrittäjän on hyvä:
Eritellä laskulla työn sekä tavaroiden ja matkakulujen osuus (vähäisiä tarvikkeita tai suureen kokonaisurakkaan sisältyvää vähäistä laiteasennusta tms. ei ole tarpeen eritellä)
Laskea työn arvonlisäverollisesta määrästä näkyviin vähennykseen oikeuttava 60 %:n osuus Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän työn yhteydessä selvittää tarvittaessa verotoimiston avustuksella arvonlisäverovelvollisuutensa jo ennen yhteydenottoa asiakkaaseen.

Mistä verosta vähennys tehdään

Verohallinto tekee vähennyksen valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennyksen huomioon ottaminen verokortin ennakonpidätysprosentissa

Kotitalousvähennys otetaan huomioon verokortin ennakonpidätysprosentissa, jos asiakas sitä vaatii ja lasku on jo maksettu. Jos työ perustuu toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen kuten esimerkiksi pitempiaikaiseen siivoussopimukseen, vähennys voidaan kuitenkin ennakkoperinnässä myöntää jo alkuvuodesta koko vuodelle. Tositteet kuluista tai muu selvitys (esimerkiksi hoitosopimus) vähennyksen perusteista on esitettävä vain sitä erikseen pyydettäessä.

Vähennyksen vaatiminen lopullisessa verotuksessa

Verohallinto siirtää asiakkaan ennakkoperintää varten ilmoittamat tiedot hänen esitäytetylle veroilmoitukselleen. Jos verovelvollinen ei ole hakenut ennakonpidätysprosenttiinsa muutosta, hän voi ilmoittaa kotitalousvähennystä koskevat tiedot lopullista verotusta varten Palkka.fi –palvelua käyttäen. Vähennystä voi vaatia myös lomakkeella 14, joka on esitäytetyn veroilmoituksen mukana tulevan täyttöohjeen liitteenä. Tositteita ei liitetä palautettavaan veroilmoitukseen vaan kotitalouden on säilytettävä ne ja esitettävä verotoimistolle
ainoastaan pyydettäessä.

Vuosi-ilmoitus

Jos kotitalous on maksanut palkkaa työsuhteessa olevalle henkilölle, on työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä toimitetusta ennakonpidätyksestä annettava vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoitus tehdään heti työsuhteen päättyessä tai viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoittamisessa käytetään lomaketta VEROH 7801, jota saa verovirastoista ja verotoimistoista. Lomakkeen saa myös Internetistä osoitteesta vero.fi/julkaisut ja lomakkeet/lomakkeet/vuosi-ilmoituslomakkeet. Jos suoritus on maksettu ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle taikka yleishyödylliselle yhteisölle, vuosi-ilmoitusta ei tarvitse antaa.

Kotitaloudet ja ennakonpidätys

Jos kotitalouden maksamat palkat ovat vuodessa enintään 1500 euroa, ei kotitalouden tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava, jos palkka on vähintään 200 euroa vuodessa. Tästä ja muista kotitalouksien palkan maksuun liittyvistä asioista kerrotaan tarkemmin Verohallinnon
Internet-palvelussa, kohdassa vero-ohjeet.

Kohdasta Työnantajavelvoitteet löytyvät mm.:

• Kotitaloustyönantajan maksut ja ennakonpidätys vuonna 2009
• Satunnaisen työnantajan maksu- ja ilmoitusohje
• Eläke- ja tapaturmavakuutuksesta saa tietoa eläkevakuutus- ja tapaturmavakuutusyhtiöistä.

Lisätietoa kotitalousvähennyksestä

Verohallinnon Internet-palvelussa on kohdassa Vero-ohjeet >Verohallinnon ohjeita yksityiskohtainen, ensisijassa verovirastoille
suunnattu ohje kotitalousvähennyksestä.: Kotitalousvähennys, Verohallituksen ohje Dnro 185/32/2009, 19.8.2009.

Lähde: Verohallinnon julkaisu 33.09